76 muotokuvaa tuntemattomista
31.8.–30.9.2017Bokvillanissa Arabianrannassa on syyskuussa esillä norjalaisen taiteilijan Karstein Vollen näyttely.Volle asettaa ensi kertaa näytteille ”salaluonnoksiaan”.
”Noin vuonna 2013 aloin piirtää tuntemattomia ihmisiä. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, nyt asun pääkaupungissa. Kohtaamme päivittäin tuntemattomia vain jättääksemme heidät huomiotta. Se aiheut- taa ristiriitaisia tunteita. Luonnosten tekeminen on tästä hyvä muistutus – ventovieraatkin lienevät ihmisiä. Tämä on minun tapani muistaa heitä. Suurkaupungin tarjoama anonymiteetti voi olla hienoa, mutta joskus saattaa tuntua, kuin jotain puuttuisi.
Näyttelyn nimi leikittelee small talkin latteuksilla mutta muistuttaa myös jakamastamme yhteisestä tilasta. Olemme kaikki samassa tilassa vaikka yrittäisimmekin tekeytyä näkymättömiksi.Muotokuvien tekeminen lupaa kysymättä sisältää mielenkiintoisia ongelmia: Jokainen meistä omistaa oman ulkomuotonsa. Kuinka paljon siitä voi viedä kysymättä? Onko tämä tirkistelyä, piirtämisharjoitus vai dokumentaatiota? Kuinka paljon on sinun, kuinka paljon minun? Tulkitsen sitä, mitä näen – kasvosi, jotka omistat. Piirrän kasvosi, omistan niistä tehdyn piirroksen. Olenko Cartier-Bresson vai vain hyypiö metrossa?
Metodi:
Piirrä suoraan musteella. Ei luonnostelua tai muita valmistavia työvaiheita.
Kiinnitä huomiota kasvojen muotoon, mittasuhteisiin ja omaleimaisiin piirteisiin.Yksityiskohtien uudelleentarkasteluun ei ole montaa mahdollisuutta. Kohde voi poistua tai vaihtaa asentoa milloin vain.Valitse kohteeksi satunnainen vastapäätä tai vieressä istuva henkilö.Valinnanvaraa ei useimmiten ole. Jos kohde tuijottaa takaisin, katso hetken aikaa muualle.Yleensä kohde kyllästyy tai tuntee olonsa vainoharhaiseksi.Tai ajattelee, että olet sekopää, joka on parasta jättää rauhaan.
Jos vaikuttaa siltä, että toimintasi saa kohteesi olon epämukavaksi, lopeta piirtäminen. Jos edes epäilet, lopeta. Piirroksia saa korjata vasta jälkeenpäin lisäten viivoja ja varjostusta. Korjauslakan käyttäminen on kiellettyä.Virheet jäävät näkyviin. Hyväksy se.
En ole tyytyväinen yhteenkään näyttelyn luonnokseen. Piirrosten esille asettaminen arveluttaa, se
on henkilökohtainen haasteeni. On selvää, etten niinkään esitä kuvia ventovieraista kuin itseni käsit- yöläisenä, raakileiden tekijänä. Se tuntuu epämukavalta.Voidakseen oppia ja uudistua on äärimmäisen tärkeää tuntea olonsa jossain määrin epämukavaksi. Mukavuusalueella saattaa odottaa hidas kuolema.”
Volle toivoo salaa, että joku hänen piirtämistään ihmisistä vierailisi näyttelyssä ja löytäisi kuvansa seinältä.
‘I started around 2013 to draw strangers around me. I ́m from a small place and now live in a capital city. I ́m ambivalent about the amount of people I ignore on a daily basis.This is a nice reminder. Strangers are apparently people too.This is a nice way to remember them.The anonymity of the big city can be great, but can sometimes feel like a loss.
The title plays humorously with naff small talk, but also states that we share a common space, even if we try to make ourselves invisible in it. Stealth sketching is an interesting and problematic activity:We all own our own image, how much can a person take without asking? Is this voyeurism, drawing exercise or documentation? How much is yours, how much is mine? I interpret what I see, which is your face, which you own. I draw it and it becomes mine. Am I Cartier-Bresson or just a creep on the tube?Method:
Ink pen straight in. No sketching or prep work allowed.
Be aware of facial form, proportions and unique characteristics.You are given minimal chance to observe and revise details.The object may leave or or change position at any time.
Selection of object is completely random and usually chosen from whether object is adjacent.You are usually not given the luxury of choice.
If the object stares back, stare at someone else for a while. Usually the object loses interest or thinks he or she has become completely paranoid. Or that you are a nutter best left alone.
If you feel you are making your object uncomfortable, give up the drawing. If there’s any doubt, stop.
You are allowed to touch up the drawing afterwards, using contour lines or hatching. No tipp-ex allowed. All your mistakes are visible.Accept that.
I don ́t consider myself satis ed with any of the sketches here. I am hesitant to show these, but that is my own challenge. It is obvious that I am not exposing the strangers I am portraying, but myself in raw form as a draftsman. I ́m not comfortable with that. It ́s extremely important to feel some discomfort with what you are doing, to drive innovation and learning.The comfort zone can be slow death.”
Volle has a secret hope that some of his subjects will see his exhibition and find themselves there.
Karstein Volle HERE WE ARE
76 porträtt av främlingar
31.8.–30.9.2017
Bokvillan i Arabia presenterar i september den norska konstnären Karstein Volle, som för första gång visar upp sina “smyg-skisser”.
“Runt 2013 började jag i smyg att teckna folk omkring mig. Jag är från en liten bondhåla och bor numera i storstaden. Jag är lite ambivalent till mängden människor jag ignorerar varje dag. Detta är en trevlig påminnelse om att främlingar uppenbarligen också är människor.Teckningarna blev ett fint sätt att komma ihåg dem. Storstadens anonymitet kan vara en lättnad, men också en förlust.
Titeln spelar humoristisk på klent small talk, men också konstaterar det faktum att vi alla använder detta rum, men vi gör oss osynliga för varann. Att teckna folk i smyg är en intressant och problematisk sak att hålla på med:Vi äger alla vår egen likhet – hur mycket kan den andra ta utan att be om lov? Är detta voyeurism, teckningsövningar eller dokumentation? Är jag Cartier-Bresson eller bara en stalker?
Metod: Bläckpenna på papper. Inga blyertsskisser eller förberedelser är tillåtna. Var medveten om ansiktsform, proportioner och unika karaktärsdrag. Minimala möjligheter nns att observera eller revidera detaljer. Modellen kan gå eller byta ställning när som helst.
Valet av modell är helt slumpmässigt och beror på vem som finns i närheten.
Om modellen tittar tillbaka, titta på något annat ett tag. Modellen brukar då tappa intresset, eller tror att hen har blivit helt paranoid. Eller att du är en galning man helst bör undvika.
Det är oavsett ingen poäng att göra folk obekväma. Ge hellre upp teckningen om det känns som om du plågar objektet.
Det är tillåtet att justera teckningarna i efterhand med konturlinjer och skuggläggning. Ingen Tippex. Alla misstag är synliga; acceptera det.
Jag är inte speciellt “nöjd” med dessa teckningar och var tveksam till att ställa ut dem, men det är min egen utmaning. Det framgår tydligt att jag inte exponerar de främlingar jag porträtterar, men mig själv som tecknare i sin råaste form. Jag är inte komfortabel med det. Det är viktigt att känna på obehaget för att kunna gå vidare och lära något nytt. Komfortzonen kan vara en långsam död.”
Volle har ett hemligt hopp om att några av hans modeller kommer att känna igen sig själva på utställningen.
